Pohjoisen Keski-Suomen rakennemalli – Elinvoimamalli

Teemakarttojen kehtiysteemojen pohjalta työn ohjausryhmässä valittiin teemavaihtoehtojen yhdistelmä, joka nimettiin Elinvoimamalliksi. Elinvoimamalli toteuttaa parhaiten alueen yhteisiä tavoitteita, on toteuttamiskelpoinen ja koko alueen etuja toteuttava. Se edistää Pohjoisen Keski-Suomen kuntien kilpailukykyyn, imagoon ja elinvoimaisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumista. Seutukuntaa on tarkasteltu elinvoimamallissa erityisesti viidestä eri kehittämisnäkökulmasta, jotka ovat asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot ja biotalous sekä matkailu ja vapaa-aika.

Kehittämisnäkökulmissa on nostettu esiin erityisesti strategisten linjauksien mukaisia teemoja ja alueen kaikille kunnille yhteisiä ja koko seudun tasapainoista kehittymistä edistäviä näkökulmia:

Asuminen:

• suurin osa asumisen kasvusta tapahtuu tulevaisuudessa taajamissa, mihin asuminen on jo keskittynyt.
• taajamien lähialueilla on mahdollisuus muuttaa vapaa-ajanasunto pysyväksi asunnoksi, mikä tukee asumisen kasvua taajamien liepeillä.
• maaseutumiljöön säilymistä ja kylien elinvoimaisuutta tuetaan ohjaamalla asumista kyliin.
• uusia, vapaa-aikaa, työssäkäyntiä ja asumista yhdistäviä konsepteja ja asumisen palveluja kehitetään kaiken ikäisille asukkaille.
• valokuitu asumisen vahvuutena.

Liikenne:

• valtatie 4 yhteyttä halki Pohjoisen Keski-Suomen kehitetään merkittävänä logistisena väylänä Jyväskylän ja Oulun välillä. Valtatie 13 on toinen merkittävä, alueen halki kulkeva logistinen väylä Jyväskylän ja Kokkolan välillä. Valtatien liittymät ovat liiketoiminnallisesti kehitettäviä paikkoja.
• Sininen tie (Kt 77) ja Suomenselkätie (Kt 58) ovat tärkeitä yhteyksiä matkailun kasvun myötä. Sininen tie myös merkittävä logistinen yhteys.
• Alueen sisäisiä yhteyksiä kehitetään taajamien ja elinvoimaisten kylien välillä.
• raideliikenteeseen panostetaan. Äänekoskelta Saarijärvelle ja Pihtiputaan kautta Ylivieskaan kulkevan ratakäytävän merkitys kasvaa ja sitä hyödynnetään tulevaisuuden logistisena väylänä.
• pyöräilyn sähköistyessä taajamien pyörätieverkkoon ja seudullisiin pyöräilyreitteihin panostetaan.

Palvelut:

• julkiset ja kaupalliset palvelut kehittyvät erityisesti Saarijärvellä ja Viitasaarella sekä valtateiden varsien palvelukeskittymissä.
• julkisia palveluja tarjotaan tulevaisuudessa myös etänä ja verkon kautta (esim. etäsairaanhoito, etäoppiminen).
• Etä- ja ryhmätyötilojen kehittäminen erityisesti kuntakeskuksiin.
• taajamat kehittyvät matkailukeskuksiksi ja niiden palvelutarjonta monipuolistuu.
• verkkokauppa tuo uusia jakelukanavia ja palvelutuotannon muotoja, jotka edellyttävät logistiikan toimivuutta

Elinkeinot ja biotalous:

• väestön vähenemisestä huolimatta elinkeinotoiminta monipuolistuu ja tehostuu: biotalouden innovaatiot, uudistuva maa- ja metsätalous, matkailu ja uudet palvelutoiminnan muodot luovat yrittäjyyttä ja toimeentuloa Pohjoiseen Keski-Suomeen.
• pohjoisen Keski-Suomen hyvä logistinen sijainti synnyttää yrittäjyyttä ja työpaikkoja valtateiden ja ratakäytävän yhteyteen.
• Työskentelyyn kehitetään uusia etä- ja ryhmätyöskentelytiloja ja -mahdollisuuksia.
• biotalouden kehittymisen myötä työpaikkoja syntyy erityisesti tuotanto- ja jalostusalueille paikallisia raaka-aineita ja osaamista hyödyntäen.
• puurakentaminen kehittyy alueen elinkeinotoiminnan kärkenä ja luo ympärilleen uutta yritystoimintaa, tuotteita ja alihankintaa.
• alueen teollisuusyritykset kehittyvät logistisissa solmukohdissa ja hyödyntävät paikallista, osaavaa työvoimaa.

Matkailu ja virkistys:

• luonnon ja kulttuurin ympärille syntyvä matkailu kehittyy ja luo ympärilleen alihankintaa.
• taajamat toimivat matkailukeskuksina ja tarjoavat matkailijoille kattavat majoitus-, ravitsemus- ja aktiviteettipalvelut ympäri vuoden.
• matkailu- ja virkistysalueina kehittyviä kohteita on kaikissa alueen kunnissa, kuten Piispala (Kannonkoski), Wanhat Wehkeet ja Karavaanialue Iso Mies (Karstula), Hannunkivi (Kivijärvi), Salamajärven kansallispuisto (Kivijärvi ja Kinnula), Paletti (Kyyjärvi), Niemenharju ja Putaanportti (Pihtipudas), Pyhähäkin kansallispuisto, Kusiaismäki, Kolkanlahti ja Summassaari (Saarijärvi) sekä Liikuntakeskuksen alue ja Aikon kartano (Viitasaari).
• vesistöjä sekä seutukunnan rikasta luonto- ja kulttuuriympäristöä hyödynnetään monipuolisesti ja ympäri vuoden matkailussa ja virkistyksessä. Pohjoisen Keski-Suomen kunnat kehittävät yhteistyössä retkeily- ja vesistöreittejä sekä satamapalveluja.
• matkailukeskukset ovat samalla kuntalaisten lähivirkistyspalveluja ja tarjoavat liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä aktiviteetteja.